luottokaavoilla

Tarvitsin uuden raikkaan oloasun, jota käyttää kylvyn jälkeen. Niinpä kaasuttelin koneella pari helppotekoista vaatetta. 

Käytin asuun luottokaavoja, jotka eivät tuota mitään yllätyksiä. Yläosan tein samalla kaavalla kuin tämän ruututunikan. Väljät, kuminauhavyöräröiset housut samalla kaavalla kuin nämä relaamispöksyt.

Keskelle eteen kokeilin röyhelökaitaletta, ja siihen se sitten sai myös jäädä.

ITE-vaatteet (3)

Vaate on sata kertaa mielenkiintoisempi kun se ei ole tehdastekoinen. 

Tehdastekoiseen ei liity sitä tunnetta, kun on mielikuvitellut vaatteen... epäröiden valinnut kankaan... rohkeasti leikannut kappaleet... ahkerasti ommellut... jännityksellä sovittanut.... kärsivällisesti viimeistellyt... iloisesti yllättynyt, kun se on valmis.

Ompelin tämän hihattoman mekon muutama vuosi sitten puolipellavakankaasta, jota olin käyttänyt taustakankaana tilkkujen ruiskumaalauksessa. 

Myöhemmin tämä hyvä mekko muuttui vielä paremmaksi, kun aplikoin ruusukimpun mekon helmaan. Ruusukuvio on leikattu pois vanhasta pöytäliinasta.

tänään luvassa

Kiva päästä näkemään Minna Suurosen vaate-esitys 

Hyvän Mielen Messuilla Lapinlahden lukiolla tänään. 

Poikkesin hänen putiikissaan Kuopion kauppahallissa torstaina.

Putiikissa olet kuin väriterapiassa.

leikin viemää

LEIKKI VIEKÖÖN! kirja on luovaan ja leikkisään elämään kannustava. Kun näin tämän värikkään kirjan joulun alla Joensuun Taito Shopin hyllyssä, tajusin heti, että kirjan sisältö sopii minun neurologisille kytköksille oikein hyvin. Aikuiselle kirjassa on oma huumorinsa!

Kirjaa selatessa alan aina toivoa, että olisin vieläkin se pieni mielikuvitteleva tyttö, joka näkee sammaleisen metsikön upeana linnana ja sammakonkudun samettimaisena suklaakiisselinä. Alkaa haaveilla Pelle Pelottoman tai Peppi Pitkätossun urasta. Tai ainakin päiväkotitädin. 

Kirja on pullollaan veikeitä vinkkejä ja hulvattomia ideoita siihen, miten maailmaa voi hämmästellä ja elämään heittäytyä mielikuvituksen voimin. Selailen, inspiroidun kirjan väreistä, nautin sen visuaalisuudesta ja hassuista tehtävistä.  

Entä jos HeiHeiHei -tehtävän opastamana yllättäisi tänään kaikki kylänraitilla kohtaamani ihmiset tervehtimällä reippaasti mitä hassuimmalla tavalla, ja laskisin kuinka monta hymyä saisin aikaan!.... No, en sittenkään... En taida kuitenkaan ottaa sitä riskiä, että joudun johonkin syytteeseen tai valtakunnanoikeuteen. Niin ajattelee tylsä täti-ihminen. 

Mutta yhden tehtävän nyt teen; otan kuvan ja laitan siinä kuvatun esineen (kukkaispeilin) puhumaan... 

Ok, jatkan kirjan selaamista, mutta yritän olla riehaantumatta tästä kirjasta liikaa!

vaatevallankumouksen päivänä

Tänään vietetään kansainvälistä vaatevallankumouksen päivää ja sitä voi viettää pukemalla jonkin luottovaatteen päälle nurinpäin. Niin voi osoittaa, että arvostaa materiaaleiltaan kestäviä, esteettisesti ja reilusti tehtyjä vaatteita. Tiedämme, etteivät aasialaisissa hikisissä nyrkkipajoissa, naisten ja lasten valmistamat vaatteet ole sellaisia. Pari vuotta sitten Bangladeshissa 24.4. tapahtui  hirvittävä vaatetehdasonnettomuus, josta vaatevallankumouspäivän viettäminen koko maailmassa vuoden kuluttua alkoi. Lue lisää tapahtumasta täältä.

Tämän hameen valmistusolosuhteista ei tarvitse huolestua. Se on ommeltu ihan itse. 

ITE-vaatteet (2)

Ajatus pukeutua vain ja ainoastaan itse tehtyihin vaatteisiin on taas ottanut minut pauloihinsa. Ja sen vuoksi myös tallennan niistä kuvia tänne blogiin.

Itse asiassa, voisin ihan hyvin luopua niistä harvoista tehdasvalmisteisista vaatekappaleista, jotka vielä omistan. Oman ompelukoneen kanssa on tullut ahkeroitua vuosien ajan niin paljon.

Tämän a-mallisen tunikan otin käyttööni nyt pitkän tauon jälkeen tänä keväänä. Vanha blogimerkintä kertoo, että ompelin sen melkein kuusi vuotta sitten. Kangas on marimekon viskoosia ja edelleen hyvässä iskussa.

Luonnonvalkoisessa hameessa on leveä, virkattu reunapitsi. Tein hameen perhejuhliin, mutta näin tunikan kanssa se ei pääse koreilemaan liikaa.

ITE-vaatteet (1)

ITE tarkoittaa itse tehtyä elämää ja ITE-vaatteet itse tehtyjä vaatteita. Ainakin luulen niin.

Kustomointi, modifiointi ja tuunaus ovat päivän sanoja. Vaatteita uudistamalla - esim. värjäämällä, lyhentämällä tai yksityiskohtia lisäämällä - saadaan vaihtelua ja trendikkyyttä hyvälaatuiseen vanhaan vaatteeseen ja pidennettyä sen elinkaarta.

Kuvan neulepusero on saanut käsittelyssäni punaisen värin ja vanhan pitsiliinan selkämykseensä.

Hame on syntynyt farkkuliivihameesta. Vuorikankaasta ommellun alushameen pitsipoimutelma on vanhaa pitsikappaa.

Päälläni on siis vain ITE-vaatteita; itse tehtyjä tai mieleisekseni muokattuja.

turkoosi kevättakki

Ompelulistalla oli tällä kertaa vähän hienostuneempi kevättakki. 

Tämä päällä sipsuttelisin mielelläni vaikka Los Angelesin tyylikkäillä kauppakujilla. 

Harmi, ettei matkaa mihinkään suurkaupunkiin ole tiedossa... Vain Tallinna ja Pärnu odottavat!

koivunrisut ja pajut mielessä

Läheisen junaradan varrella tehty puusavotta vetää puoleensa. Suunnittelen hankkivani huomenna punaiset posket harppomalla siellä risukasasta toiseen ja käyttämällä oksasaksia naks naks. 

Suunnitelmissa ei ole tehdä lisää isoja risukransseja, eikä risukiekuroita, mutta päässä höyryää taas jotain sen suuntaista. 

Kuvassa on pajupallo vain muistuttamassa, että myös pajukossa voisi joku päivä poiketa.

iloinen tavara (7)

Nyt iloitsen tästä tapetin pätkästä.

 Ruokapöydän kaitaliinana.

käsityölehtiä aamiaiseksi

Olen tänään ahminut käsityölehtiä aamiaiseksi ja lounaaksi.

Sekä kovasti pohtinut mihin ryhtyisin ompelukoneen kanssa seuraavaksi...

Sitten aloin elää tämän takin elämää jo ennakkoon. 

Kaavat jo piirsin. 

Sekä asettelin ne kankaalle ja leikkasin. 

Ajatuksissa uusi kiva kevättakki. 

tilkkutunika trikoosta

Nätti Rätin vaateosastolle ilmestyi äskettäin rohkeasti raidoitettu tunika. Tällaista tunikaa ei sitten kaupasta löydy. Ei sinne päinkään. 

Tätä saumatessa meinasi hymy hyytyä. Jokaisen vaakasauman päälle ommellut punaiset raidat pelastivat kuitenkin tilanteen. 

Tunikan tilkkupinnassa esiintyy kuusi erilaista marimekon raitaa. Se on leikkuuylijäämää, jota aikanaan hamstrasin marimekon tehtaalta. 

Auringonkukkaa kannellen, haaveilen sen kelpaavan myös kesällä kepeänä hellemekkona.

tomujen alta vierashuoneeseen

Yllättävän paljon maailmassa on roinaa, jota ei tarvita. Meidänkin autotallin "ullakolla" on kaikenlaista roinaa ja kun etsin sieltä vahvaa rautalankaa risukranssin luurangoksi, niin törmäsin ikkunakehyksiin, jotka ovat olleet siellä parikymmentä vuotta. Ovivalmistaja oli lähettänyt meidän vastavalmistuneen talon ulko-oveen väärät kehykset.

Vaikka kehykset eivät olleet trendikkäät, maalista hilseilevät, puiset ikkunakehykset, niin laskin ne silti sieltä päivänvaloon. Pyyhin tomut taivaan tuuliin ja ripustin sen vierashuoneen seinälle risukranssin alle. Hillityn harmaa seinä antaa hyvän taustan somistaa sitä vielä pienillä pitsiliinoilla ja pellavatähdillä (joita jonakin vuonna ompelin jouluköynnöksen somisteeksi.)

Koti on täynnä jälkiä, joissa näkyy muistoja elämän varrella kohdatuista tapahtumista ja kokemuksista. Niin meillä - kuin myös Carl Larssonin maailmassa silloin aikanaan.

niin kotoisaa

Tällä trikoomekolla ei tärkeillä. Se näyttää kotoisalta.

Ja sellaiselta se tuntuu myös päällä.

Tummanruskean trikookankaan olen tavoistani poiketen hankkinut ihan uutena materiaalina, mutta helman pidensin vanhan t-paidan helmalla. 

Mekkoa voin pitää myös näiden kotoisten housujen kanssa.

ihan vaan perus

Talvi on pyyhkiytynyt mielestä. Kasvot ovat kohti kevättä. 

Ensimmäinen, saumurin kanssa yhteistyössä tuotettu kevätvaate on punainen oranssi, perusmallinen trikoopusero. Sen helman pituus on hartaasti ja harkitusti peilin edessä päätetty, koska sen tulee peittää prikulleen  hame-housu-yhdistelmän kaarrokeosuus.

isoäidin pyörylöitä Sirkka-tätiä muistellen

Muistelin edesmennyttä Sirkka-tätiäni, äitini vanhinta siskoa, joka oli Mestarivirkkaaja. Pehmeän pyöreä täti, jonka ahteri usein jumittui paikalleen pöydän ääreen tuntikausiksi ja kädet kävivät jatkuvasti virkaten.

Hän virkkasi maailman kauneimpia patalappuja, joita hän jakeli lahjaksi läheisilleen. Ohuesta puuvillalangasta. Monikerroksisia ruusuja patalappujen keskiöön ja vaikeita malleja. Meillä Pukkisaaressa mökillä on edelleen hänen antamiaan kukkapatalappuja vuosikymmenten takaa. Eikä niitä ole raaskittu käyttää juuri ollenkaan.

Innostuin virkkaamaan isoäidin neiliöstä muunneltuja pyörylöitä, joista tuli patalappuja. Ohje löytyi muutaman vuoden takaisesta Moda-lehdestä.

Valitsin omiin patalappukokeiluihini (jälleen) iloisen kirjavan valikoiman villalankoja. Sirkka-täti olisi ohjeistanut minua valitsemaan merseroidun puuvillalangan, jossa olisi kaunis kiilto ja josta tulisi hienostuneen näköinen lopputulos.

Lehden ohjeesta poiketen virkkasin isoäidin pyörylöiden taakse tukevan valkoisen pyörylän, että patalapusta tulee jämäkämpi.

Nämä patalaput eivät mene vielä soppakattiloiden nostamiseen. Ripustin ne keittiön seinälle. Tosin väliaikaisesti. Ei vuosikymmeniksi, kuten Sirkka-tädin patalaput mökkikeittiön pikkunaulakossa!

En nukahtanut näitä patalappuja virkatessani kesken työn kertaakaan. Mutta Sirkka-täti saattoi tehdä niin, sillä hän ei olisi millään malttanut päästää käsistään koukkua ja lankaa, joten hänen tapansa oli torkahdella hetkeksi istualleen kesken virkkauksen!

Jos kiinnostuit, voit virkata isoäidin pyörylöitä ja näitä patalappuja seuraavanlaisesti:

Virkkaa aloitusketjuksi 8 kjs ja sulje rengas ps:lla.
1. krs: 3 kjs, tee renkaaseen 2p, *2 kjs, 3 p*, toista *-* vielä 2 kertaa, tee 2 kjs ja sulje krs ps:lla 3:teen kjs:aan krs:n alusta. Katkaise lanka ja vaihda väri.
2. krs: *tee kjs-ketjuun 3 p, 2 kjs, tee p-ryhmän keskimmäiseen p:seen 3 p, 2 kjs*, toista *-*. Sulje krs ps:lla 1. p:een. Katkaise lanka ja vaihda väri.
3. krs: tee jokaiseen ketjuun 3 p ja p-ryhmien väliin aina 2 kjs. Sulje krs kuten aiemminkin. Jatka tähän tapaan virkkaamista ja katso samalla, että pyörylä pysyy tasona. Lisää p-ryhmiä edellisen kerroksen keskimmäiseen p:seen tarvittaessa (kuten 2. krs:lla).
Virkkaa viimeinen krs pylväitä.

Virkkaa patalapun takakappaleeksi samankokoinen yksivärinen pyörylä ks:lla.
Liitä pyörylät yhteen ps:lla.
Virkkaa viimeisen krs:n jatkoksi ripustuslenkkiä varten kjs-ketju ja kiinnitä se vähän matkan päähän ps:lla. Käänny ja päällystä ripustuslenkki ks:lla.

*************

1. huhtikuuta

Eräs ihana asiakas yllätti meidät äskettäin isolla sylillisellä maljakkonarsisseja. 

Kaikki halukkaat saivat niitä. Vaikka kotiin vietäväksi. Iso kiitos hänelle.

Kimppu kaunistaa nyt huushollini ruokapöytää. 

Värikkään, sanomalehdestä punotun kattausliinan päällä.

Olen kiikuttanut maljakon yöksi viileään.