lauantai 7. lokakuuta 2017

perjantai 6. lokakuuta 2017

korviksille







Nyt on korvikset uudessa järjestyksessä uudessa pitsireunuksisessa taulussaan.

Joku kumma näissä leveissä puukehyksissä vetää nyt meikämaijaa puoleensa. 
Tekeminen ruokkii tekemistä. Näitä roinatauluja oli hauska askarrella myös. 

Puukehyksiä on myynnissä edulliseen hintaan meidän kässäreissä.




keskiviikko 27. syyskuuta 2017

makrameetähden ohje


Haluatko oppia tekemään makrameetähden?
Ovi- tai seinä- tai ikkunakoristeeksi.
Tämän viikon sinivalkoisesta käsityövinkistä löytyy siihen ohje.
Se on minun käsialaa.

Tein sen muistaakseni Meritähdenlennon jälkeen. 

Sinivalkoinen makrameetähti pääsi Taitoliiton nettisivulle muiden sinivalkoisten joukkoon. 
Tutustu ja innostu!




sunnuntai 24. syyskuuta 2017

uusi projekti




Solmuja.
Verkkopohjaan.
Nytkö tämä haave alkoi toteutua?
Neljän vuoden jälkeen.
No ei sentään. Ihan kohtuullisen kokoisella aloitin.

kreisiteltta kesäpihalla


Alkukesästä virittelin vanhan telttarungon nurmikolle ja pujottelin matonkudetta siihen ristiin rastiin verkoksi niin, että teltan etuosa jäi kuitenkin ihan avonaiseksi. Asettelin sitten sen kaikkiin nurkkiin ruukut, joihin olin istuttanut ruusupavun taimet. Taimet kasvoivat itsekseen kiemurrellen seinämiin, mitä on ollut koko kesän hauska seurata. 

Vuosi sitten Lähikäsityömessuilla tämä samainen telttarunko heräsi eloon ensimmäistä kertaa. Messuyleisö sai pujotella matonkudetta mielin määrin kehikon ympärille. Annoin ko. työpajalle nimen "kreisiteltta". Lapset tykkäsivät siitä ihan hirveästi ja messujen lopussa teltta oli mielettömän hauska värikkäine, tiheine verkkoseinineen.


Ensi kesänä aion uusia tämän prokkiksen omalla pihallani ja laittaa ruusupapuruukkuja vielä enemmän. Kaikenlaista sitä ihminen keksiikin, kun ei raaski luopua edes nuoruudenaikaisen telttansa putkista, vaikka itse telttakangas on jo hävitetty ajat sitten. 



perjantai 22. syyskuuta 2017

vasta luettu Big Magic



Herkuttelin Elizabeth Gilbertin uusimmalla kirjalla Big Magic - Uskalla elää luovasti (2017).

(Olkkarin kirjekuoriseinä)
Kirja antoi ajateltavaa luovan elämän prosesseista - kuinka kiehtovaa on elää luovaa elämää ja kuinka rakastaa luovuutta sillä tavoin, ettei piittaa vaikeuksista ja uhrauksista. Luova elämä ei Gilbertin mukaan ole helppoa, mutta miksi elämän tulee olla helppoa.

(Maalattu takki)
Elämän tulee olla mielenkiintoista. Elämän tulee olla sellaista, että teet asioita, joista nautit ja jotka herättävät sinut eloon.

(Mattoraitaa)
Luovaan elämään kuuluu pettymystä ja turhautumista, mutta ahkera työnteko, ottamalla selvää asioista ja opettelemalla uutta, tulee paremmaksi.


Täydellisyyteen ja virheettömyyteen ei pidä kuitenkaan pyrkiä. Kirjassa kehoitetaan ryhtymään huithapeliksi. Sillä täydellisyyden tavoittelu vie inspiraation, aiheuttaa epävarmuutta ja saattaa evätä vaikka koko työn aloittamisen.

(Pontso)

"Me yritämme kaikki niin kovasti olla täydellisiä kaksi- ja kolmikymmpisinä, koska olemme huolissamme siitä, mitä muut ajattelevat. Sitten tulemme neli- ja viisikymppisiksi ja alamme lopulta vapautua, koska päätämme vähät välittää siitä, mitä joku meistä ajattelee. Mutta täysin vapaita olemme vasta kuusi- ja seitsemänkymppisinä, jolloin vihdoin tajuamme vapauttavan todellisuuden - kukaan ei ole ikinä ajatellutkaan meitä. (...) Ole siis kuka olet. Tee mitä haluat. Harrasta asioita, jotka kiehtovat sinua ja herättävät sinut eloon."


torstai 21. syyskuuta 2017

pientä, sievää, sinistä


Myöhään illalla (sen sijaan, että olisin aloittanut tv-session) livahdin toiseen huoneeseen ja otin maalipensselin käteen.


Etsin vielä vanhasta muotilehdestä sievän kuvan, leikkasin ja asettelin sen odottamaan maalin kuivumista.

Seuraavana aamuna jatkoin.

Valmis naulakko löysi paikkansa äskettäin maalatusta vaatehuoneesta.


tiistai 12. syyskuuta 2017

ei hyvä


Yhtenä päivänä fiksailin keittiökalusteiden kaakeleita d-c-fixillä uudenväriseksi ja boheemihenkisiksi, mutta jonkin aikaa olen niitä nyt katsellut ja päättänyt, että pois, pois, pois. Värimaailma on täysin väärä, vaikka vanhat VIRI kaakaopurkit kuinka päinvastaista väittävät.

D-C-fixillä ihmiset näyttävät loihtivan vaikka mitä hienoa. Ehkä myös minä jonakin päivänä, kunhan värisilmä ja kaiken maailman feng shuit sattuvat kohdilleen. :-)


maanantai 11. syyskuuta 2017

betonia pienesti



Kummallisen kaunis betonilyhty. Ja oikein soma. 

Se syntyi, kun pieni, betonissa uitettu ja leivottu pitsiliina kuivatettiin lasisen, alassuin olevan tuikkukipon päällä.  

Näitä edullisia lasituikkuja on myynnissä meillä käsityökeskuksissa. 


sunnuntai 10. syyskuuta 2017

tapettihylly



Hylly on ajalta nuoruus ja eka yhteinen kämppä. Miehen tekemä, ja kuului kirjoituspöydän yhteyteen. Silloin, kun edessä olivat häät ja yhteiset lapset - ja koko elämä.

Se oli muutaman vuoden ajan piilossa vaatehuoneen hyllyjen alla ja toimi apuhyllynä. Hylly oli tämän päivän makuun hirvittävän tylsä.

Äskettäin vaatehuone sai uuden taivaallisen maalin pintaansa. Se raikastui, eikä apuhyllylle löytynyt enää sieltä virkaa.

Mitä tapahtui siis hyllylle? Kierrätykseen? Autotallin nurkkaan? Ulos taivasalle luonnon armoille ruukkuhyllyksi?

Keksijätyttö sisälläni viimein sanoi, että yritä vielä uudistaa. Se sopisi leveydeltään keittiön kapeimmalle seinälle. Myös taustalevy löytyisi sille varmasti jostain.




Yksi päivä hiippailin rautakauppaan ja ostin vajaan tapettirullan ale-laarista. Löysin kaapista valkoisen spraymaalin ja sumutin hyllyn etulistat valkoisiksi. Mittailin hyllyä, mittailin tapettia ja leikkasin. Sekoitin tapettiliisteriä, johon tiputin hieman myös puulimaa. Tapetoin hyllyn värikkääseen uuteen kuosiin.



Hylly on edelleen yhtä yksinkertainen kuin ennen. Mutta se muuttui keittiön uudeksi ilopilleriksi hyvin vähällä tekemisellä ja rahalla. Täytyi vain olla viitseliäs, nuuka ja ryhtyä toimeen avoimin mielin!


perjantai 8. syyskuuta 2017

roina-askartelua



Olen harrastanut viime aikoina myös roina-askartelua. Kuinka puhdistavaa onkaan kerätä kaikenlaista tarpeetonta pikkusälää kaapeista päivänvaloon ja saada niille jokin uusi tarkoitus. 

Askarrellessa tuli mieleen viime toukokuussa koetut Budapestin rauniobaarit, joista parhaiten tajunnan räjäyttivät Szimpla Kert (kuvat alla) sekä Puder. Tällaiset taulut uppoaisivat hyvin niiden kaaottisen kierrätyshenkiseen tunnelmaan. 





torstai 7. syyskuuta 2017

pom-pom-tyynyt








Pom-pom on englantia ja tarkoittaa tupsua. Ja tupsuja näissä tyynyissä on! En oikein tiennyt miten muutenkaan niitä kutsuisi. Tupsutyyny kuullostaa tylsemmältä.

Tupsut ovat virkkauksen sisällä kulkevan mustan langan pampuloita.  Jonakin päivänä oivalsin, että näinkin voisi tehdä.

Tyynyt syntyivät tänä kesänä valkoapilan kukkiessa. Silloin oli vielä iltaisinkin matkatessa tarpeeksi valoisaa autossa virkata. Toinen näistä syntyi matkalla Kemijärvelle ja takaisin.

Myös tätä pom-pom-virkkausta ohjaan käsityöretriitissä, jos se toteutuu.

perjantai 25. elokuuta 2017

oma mandala mattoni





Edellisen postauksen jälkeen yht´äkkiä muistin, etten minä taida sittenkään olla ihan eskari-ikäinen matonvirkkaajana. Tässä blogissa olen aiemmin heittänyt kehiin kuvat mm. isoäidinneliömatosta ja jämäkudematosta

Mutta sitten huomasin, etten ole aiemmin esitellyt miten virkkasin jämäkudemattoa vielä ihan uudelle tasolle. Aloin kutsua näitä mattoja mandala matoiksi. Sanon "näitä mattoja" koska meillä käsityökeskuksissa oli myös kursseja tällaisesta maton kuviointitekniikasta ja niitä muut käsityöneuvojamme virkkasivat mallitöiksi myös. Jokin nimi niille tuli antaa silloin pari vuotta sitten ja "idean äitinä" aloin kutsua niitä mandala matoiksi. Tämä minun kappaleeni on kyllä väreiltään räiskyvimmistä päästä. 

Ja nyt onkin sitten mainoksen vuoro, sillä olen tänä vuonna valinnut erilaiset virkkaustekniikat teemaksi käsityöretriittiin, jonka pidän työni puitteissa. Kutsu sinulle tähän käsityöretriittiin on täällä. Oi, oi, miten mahtava käsityöviikonloppu on taas edessä. Ja vielä mahdut sinäkin mukaan!


tiistai 22. elokuuta 2017

jääräpäisesti uuteen


Tässä kuvassa on Marketta numero 2. Ohjeen piparkakkumainen reunapitsi piti korvata toisen värisellä ks-reunalla "langan" paksuuden takia. Nyt tällä hetkellä virkkaan jo jääräpäisesti kolmatta mattoa.
Yritän torua itseäni, että halooo, virkattujen pitsimattojen buumi on elänyt jo monta vuotta, eikä tästä nyt kannata intoutua enää liikaa. Nyt virkataan CALia. Itse asiassa Kaleva CAL alkaa ihan tuota pikaa. Aloitetaanko? 

Aloitetaan. Tai ainakin minä aloitan. Sillä minun on nyt saatava pois mielestäni kaikki ihanat pitsimatto-ohjeet. Ja sehän ei onnistu kuin aivopesemällä itsensä uudenlaisella projektilla. Se voisi tosiaan olla Kaleva CAL. Ja langat siihen hankitaan tietenkin omasta käsityökeskuksesta.


sunnuntai 20. elokuuta 2017

kädet betonissa



Tästä käsityökesästä jää ehkä mieleen, että jahkailin koko alku- ja keskikesän tekeväni pitsibetonikulhoja parhaat päivänsä nähneistä, isoista pitsiliinoista. Nyt se sitten vihdoinkin tapahtui - pihlajanmarjojen kypsymisen aikaan. Sopivasti ja mieluisasti vielä Lapinlahden käsityökeskuksen kurssilla. 

Betonivellin hämmentäminen onkin sen verran sotkuista puuhaa, että sekoitushommat on mukavampi tehdä ulkona. 

Sitä paitsi yhdessä sotkeminen on kivaa!




torstai 17. elokuuta 2017

välissä


Ihan vain kaiken muun välissä, ihan vain trikookuteesta,
 virkkasin tällaisen ihan pienen, helpon Marketta pitsimaton. 
Tai en minä tiedä onko se ihan pieni sittenkään. 
Läpimitta kuitenkin noin 70 cm. 
Mutta helppo se on.

torstai 10. elokuuta 2017

minkä voimalla


Näitä tyynyliinoja tarttis tehdä joskus lisää....


... vaikka ruohosipulin voimalla, hih!